LAHDEN MESTARIKILLAN HISTORIAA 60 TOIMINTAVUODEN AJALTA.

Vuonna 1957 perustetun Lahden Mestarikunnan (-killan) toiminnasta on sen kahden ensimmäisen vuosikymmenen osalta kirjoitettu historia vuonna 1979 (Maarit Rantanen). Poiminnat siltä ajanjaksolta on tähän esitykseen otettu pääosin tuosta tutkielmasta. Rantasen esitystä on laajennettu tiedoilla, jotka löytyvät ensimmäisen oltermannin, Eero Valtarin leikekirjasta. Seuraavien vuosikymmenten tapahtumat on kirjattu käyttämällä lähdeaineistona Mestarikillan pöytäkirjoja, Lahden käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen 100-vuotishistoriikkia (1995) ja eräitä henkilöhaastatteluja. Joidenkin asioiden muistiin merkitseminen perustuu omakohtaisiin kokemuksiin ja kahden vuosikymmenen aikana itselle kertyneeseen lähdeaineistoon.

ENNEN MESTARIKUNNAN PERUSTAMISTA

Puuttumatta tässä yhteydessä käsityöläisyyden ja sen mukana myös mestariuden pitkään perinteeseen voidaan todeta, että nyt jo yli 60-vuotiaan Lahden Mestarikillan juuret ovat ainakin yhtä syvällä kuin Lahden kaupunginkin juuret. Siitä asti, kun Lahden seutukunnalla on ollut asutusta, on täällä myös tehty erilaisia tuotteita, omaan käyttöön tai myyntitarkoituksessa. Ammattikuntalaitoksen aikoihin aina vuoteen 1879 asti elinkeinotoimintana harjoitettu tuotteiden valmistaminen oli hyvinkin säädeltyä. Vain mestarit saattoivat perustaa sen aikaisia yrityksiä ja kaupungeissa päätettiin asukasluvun ja ammattialan mukaan, moniko käsityöläinen sai harjoittaa ammattiaan. Säätelyn tarkoituksena oli turvata käsityöläismestareille riittävä työnsaanti ja kohtuullinen toimeentulo.

Kun ammattikuntalaitos sitten lakisääteisesti lakkautettiin, tuli elinkeinon harjoittaminen täysin vapaaksi. Mutta elinkeinovapauden tuomassa laissa edellytettiin, että kaupunkeihin piti perustaa eri ammattialoja edustavat yhdistykset ja jäsenyys niissä oli elinkeinonharjoittajille pakollinen. Vuonna 1893 Lahti oli vielä kauppala, mutta täkäläiset käsityöläiset katsoivat, että myös Lahteen piti perustaa vastaavanlainen yhdistys kuin kaupunkeihinkin. Niinpä lokakuun 15. päivänä vuonna 1893 perustettiin Lahden Käsityöläisyhdistys. Lahden saadessa kaupunkioikeudet 1.11.1905 yhdistyksen toimintapiiri laajeni koskemaan myös silloisia tehdasliikkeitä. Käsityöläisyhdistyksen sääntöjä muutettiin ja yhdistyksen nimi muutettiin Lahden Käsityö- ja Tehdasyhdistykseksi. Tällaisenaan yhdistys tavallaan jatkoi vanhaa ammattikuntaperinnettä.

Lakisääteisten elinkeinoyhdistysten aika tuli täyteen 1950-luvun puolivälissä, ja yhdistysten toiminta muuttui täysin vapaaehtoiseksi. Tämän muutoksen yhteydessä Lahden Käsityö- ja Tehdasyhdistyksen useaan sataan noussut jäsenmäärä putosi vajaaseen sataan, ja nimi muutettiin Lahden Käsityö- ja Teollisuusyhdistykseksi.

 

Lahden Mestarikunta päätettiin perustaa kokouksessa, joka pidettiin 26.4.1957.

Mestarikillan historian tarkastelu olisi mahdollista tehdä esimerkiksi siten, että tarkastellaan aikajärjestyksessä kunkin puheenjohtajan, oltermannin aikaa. Tämä tarkastelu jäisi kuitenkin hyvin vajavaiseksi, jos oltermannin muuta kuin mestarikuntatyötä ei liitettäisi tarkasteluun, sillä jokainen puheenjohtajahenkilö on tehnyt kiltatyönsä omasta laajemmasta viitekehyksestään käsin ja kuhunkin ajankohtaan liittyvänä toimintana. Historian perusteelliseen tarkasteluun pitäisi oltermannien ohella liittää myös muiden tärkeiden toimijoiden osuus. Tällaiseen tarkasteluun ei tässä yhteydessä ole lähdetty. Siis edetään vuosikymmenittäin henkilöitä korostamatta. Poikkeuksena kuitenkin Lauri Sievänen 2. vuosikymmenellä.

MUUTEN: Lahti täytti 50 vuotta vuonna 1955. Asukasluku oli vuoden lopussa 48112 henkilöä, vuonna 1960 jo 65210 ja vuonna 1965 peräti 79829 henkilöä. Muuttoliikkeen ja muun luonnollisen kasvun lisäksi asukkaiden määrään vaikuttivat alueliitokset naapurikunnista.

 
1. Vuosikymmen

Lahden Mestarikunnan 10-vuotisjuhlakokous pidettiin Ravintola Kievarissa os. Hämeenkatu 7 joulukuun 3. päivänä vuonna 1967. Yhteenvetona ensimmäisen vuosikymmenen toiminnasta voitiin todeta, että alkuvuodet olivat toiminnaltaan vilkkaita ja innostus oli suuri. Mutta sitten ”vedettiin henkeä” ja todettiin, että vuosi 1964 aloitti hiljaisen toiminnan vuodet. Jokavuotiset juhlakokoukset pidettiin ja tarpeelliset asiat muutenkin hoidettiin. Kun lähestyttiin mestarikunnan 10-vuotisen toiminnan rajapyykkiä, aktiivisuus heräsi uudelleen. Mestarikuntaan kuului silloin jo kolmisen sataa jäsentä, joiden iät vaihtelivat 24:n ja 81:n ikävuoden välillä. He edustivat 39:ää eri ammattialaa.

2. Vuosikymmen

Kun tarkastellaan seuraavaa kymmenvuotiskautta, voidaan todeta ainakin se, että toimintaan tuli lisää virallisia piirteitä. Mestarikunta sai viralliset sääntönsä ja jäseniltä alettiin kerätä jäsenmaksuja. Myös yhteistoimintaa muiden mestarikuntien kanssa tehostettiin perustamalla yhteistyöelin, jossa voitiin pohtia kulloinkin ajankohtaisia asioita. Uusi laki ammatillisista pätevyystutkinnoista vuodelta 1972 aiheutti epäselvyyttä tutkintojen suorittamiseen ja vähensi pitkäksi aikaa tutkintojen suoritushalukkuutta.

Toisen vuosikymmenen toimintaan kuului vuoden 1973 valtakunnallinen mestarimöötti Lahdessa 4. 8.1973. Mestarikuntien yhteistyökokouksen jälkeen pidettiin mööttijuhla kaupunginteatterin suojissa. Teatterihan sijaitsi silloin ammattikoulun tiloissa Ståhlberginkadulla.

Lauri Sieväsen puheenjohtajakausi ei ollut kovin pitkä eikä hänen aikanaan tehty kovin merkittäviä mestarikiltatekoja. Näin ollen hänen kautensa ei asetu edes kärkipäähän, kun arvioidaan eri oltermannien killan hyväksi tekemää työtä. Mutta jos tähän lisättäisiin kertomus siitä, mihin suureen toiminnalliseen ja ajalliseen viitekehykseen Sieväsen oltermannintyö liittyi, voitaisiin todeta, että olipa se toimelias ja tehokas mies, se Sievänen. Tämä kävisi ilmi, jos hänen toimintansa vaikkapa Lahden Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksessä, Puusepänliikkeiden liitossa, puusepänalan tutkintojen tarkastusmestarina, ammattikoulutuksen edistäjänä, oman yrityksen johtajana ja kehittäjänä, Lahdessa järjestettyjen messujen ja muiden tapahtumien toteuttajana esiteltäisiin.

MUUTEN: Lahden kaupungin väkiluku oli jatkanut huimaa kasvuaan. Vuonna 1970 se oli 88393 ja vuonna 1975 jo 94862.

3. Vuosikymmen

Hallituksen kokouksessa 26.4.1982 päätettiin mm. esittää vuosikokoukselle sääntöjen muutosta niin, että Lahden Mestarikunnasta tulee Lahden Mestarikilta. Kellokivessä 13.5. pidetyssä  

kevätvuosikokouksessa sääntömuutos hyväksyttiinkin, mutta asian varmistaminen päätettiin kuitenkin lykätä syyskokoukseen. Nimenmuutos vahvistettiin 23.9.

Kolmanteen vuosikymmeneen mahtuu toki runsaasti muutakin, jäsenistön kannalta merkittävää toimintaa, mutta voi todeta, että vuodet kuluivat jokseenkin tavanomaisten kiltatoiminnan merkeissä.

5.11.1985 pidetyssä hallituksen kokouksessa tehtiin päätös hankkia uudet kaavut killan 30-vuotisjuhlaan 1987 mennessä. Kokouksessa 26.1.1987 suunniteltiin oltermannin ketjuja, ja kokouksessa 25.5. päätettiin pyytää Kultaseppäkoululta tarjous yhdestä, koulun oppilaiden tekemästä ketjuehdotuksesta.

Päätös ketjujen teettämisestä Kultaseppäkoululla tehtiin kevätvuosikokouksessa 27.5.1987, mutta samassa kokouksessa luovuttiin uusien kaapujen hankinnasta.

Ketjut eli käädyt. Ketjunauhassa on kaiverrettuna jokaisen oltermannin nimi ja vuodet. Ketjunauhaan ei kuitenkaan ole kaiverrettu aivan jokaisen kuudennen vuosikymmenen oltermannin nimeä, sillä heidän ei katsota toimineen killan puheenjohtajina sääntöjen mukaisella aktiivisuudella.

MUUTEN: Lahden väkiluvun kasvu oli pysähtynyt, kääntynyt jopa laskusuuntaiseksi. Asukkaita oli vuonna 1980 94767 ja vuonna 1985 vieläkin vähemmän, 94447.

4. Vuosikymmen

Lahden Mestarikilta järjesti toistamiseen valtakunnallisen mestarimöötin 24.8.1991. Osanottajia oli 130. Lahden killan jäsenten lisäksi edustajia oli Helsingistä, Imatralta, Porista, Raumalta, Riihimäeltä, Rovaniemeltä, Tampereelta, Turusta ja Varkaudesta. Mööttikokous päätti mm. kiltojen välisen jäsenhankintakilpailun käynnistämisestä. (Tämän kilpailun Lahden Mestarikilta sittemmin voitti useita kertoja peräkkäin).

Elettiin aikaa, jolloin kädentaitoalojen yleinen arvostus ei ollut kovinkaan korkealla. Kokouksien asialistoilta löytyy runsaasti kannanottoja, joissa huoli ammatillisen osaamisen tasosta ja mestariuden tulevaisuudesta korostuvat. Päätökset tulevaisuuden suhteen olivat kuitenkin selkeän yksimielisiä: Periksi ei anneta, kisällejä ja mestareita tarvitaan tulevaisuudessakin.

20.9.1995 pidettyä hallituksen kokousta voidaan pitää merkittävänä sikäli, että siihen ottivat osaa ensimmäisen kerran Koskisen Oy:n edustajat. Kilta oli avautumassa myös teollisuuden ammateissa ammattitutkinnon tai ylemmän ammattitutkinnon suorittaneille kisälleille ja mestareille.

26.8.1995 oli tehty päätös valtakunnallisen Mestarikiltaneuvosto ry:n perustamisesta. Vain osa silloisista killoista sitoutui liittymään heti uuden keskusjärjestön jäseniksi. Lahden kilta kuului niihin, jotka halusivat lisäselvitystä mahdollisen liittymispäätöksensä tueksi. 20.9. pidetyssä hallituksen kokouksessa silloin vielä Pienteollisuuden Keskusliiton järjestöjohtajana toiminut Martti Pallari niitä kävikin kertomassa.

Vuosikokous 25.11.1995 päätti yksimielisesti liittymisestä Mestarikiltaneuvostoon. Samassa kokouksessa päätettiin myös killan rekisteröimisestä omaksi yhdistykseksi. (Rekisteröimättömänä oli toimittu Lahden Käsityö- ja teollisuusyhdistyksen ammattikuntaosana). Asia eteni sääntöjen muutosten ja hallinnollisten toimenpiteiden kautta vaiheittain niin, että kokouksessaan 14.2.1996 hallitus totesi, että yhteisön nimi on tästedes Lahden Mestarikilta ry.

Yhdistykseksi rekisteröimisellä oli tarkoituksensa. Sillä valmistauduttiin siihen, että yhdessä Lahden Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen kanssa saatettiin ryhtyä valmistelemaan Lahden Käsityösäätiön perustamista. Säätiöinnillä pyrittiin ensisijaisesti turvaamaan Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen omistamien Asunto Oy Lahden Kotilan osakkeiden säilyminen niiden alkuperäisillä omistajilla yhdistystoiminnan epävarmasta tulevaisuudesta riippumatta.
 

Lahden Käsityö- ja Teollisuusyhdistys ry ja Lahden Mestarikilta ry allekirjoittivat Lahden Käsityösäätiön säädekirjan 13. päivänä maaliskuuta 1997.

Lahden Mestarikilta ry täytti 40 vuotta vuonna 1997. Vuosikokous 40-vuotisjuhlineen pidettiin hotelli Salpauksessa 15.11.1997.

MUUTEN: Vuonna 1990 Lahden väkiluku oli enää 93151, mutta sen jälkeen asukkaiden määrä alkoi jälleen lisääntyä ollen vuonna 1995 jo 95119. Oli saavutettu 20 vuoden takainen tilanne.

5. VUOSIKYMMEN

Lahden Mestarikilta ry:n historian viidenteen vuosikymmeneen mahtuu toki monia historiankirjoituksen kannalta merkittäviä asioita, mutta kaksi tapahtumaa menee ylitse muiden.

Lahden Mestarikilta alkoi valmistautua vuoden 2000 valtakunnallista mestarimööttiä jo keväällä 1998, heti sen jälkeen kun järjestämisestä oli sovittu Oulun möötissä 16.5.1998. Väliin mahtuu Turussa 22.5.1999 pidetty möötti, johon Lahden killan edustajat luonnollisesti osallistuivat.

Lahdessa 20.-21.5.2000 pidetty valtakunnallinen mestarimöötti oli kaikilla mittareilla mitattuna kaikkien aikojen suurin. Se oli kolmas Lahdessa pidetty möötti, mutta ensimmäinen mestarikiltatoiminnan uuden ajanlaskun aikana. Uusi aika alkoi silloin, kun Mestarikiltaneuvosto ry perustettiin vuonna 1995 ja Mestarikiltaneuvosto yhdessä alueellisen killan kanssa alkoi kantaa vuosittain toteutettavien mestarimööttien järjestämisvastuuta. Järjestäjät, Lahden Mestarikilta ja Mestarikiltaneuvosto ottivat suuren taloudellisen ja myös toiminnallisen riskin varatessaan vielä silloin rakennusvaiheessa olevan Lahden Sibeliustalon möötin pitopaikaksi. Talo kuitenkin valmistui ajallaan, ja mestarimöötti oli sen ensimmäinen suurtapahtuma. Möötti onnistui kaikin puolin loistavasti. Siitä on laadittu erillinen raportti.

Lahden Mestarikilta ry:n 50-vuotisjuhlia vietettiin 24.11.2007. Arvokas pääjuhla pidettiin Muotoiluinstituutin tiloissa Kannaksenkatu 22:ssa klo 13.00-16.00. Kongressikeskus Fellmannissa os. Kirkkokatu 27 klo 18.30-23.30 järjestetyn keveämmän iltajuhlan ohjelmallisen osuuden täytti Revyy Fellmannin esitys ”Se onnea on”. Ravintolakabaree vei katsojat iloiselle 60-luvulle. Tilaisuuden loppuvaiheessa pidettiin perinteisen kaavan mukaisesti Lahden Mestarikillan syysmöötti.

MUUTEN: Vuonna 2000 kirjattiin Lahden asukasluvuksi 96921. Viimeisten viiden vuoden aikana asukasluku oli ollut tasaisessa nousussa. Sadan tuhannen asukkaan rajapyykki saavutettiin vuonna 2008 (100080).

6. VUOSIKYMMEN

Vuoden 2000 mestarimöötti järjestelyineen antoi Lahden Mestarikillalle uuden lähtötason vastaista toimintaansa varten. Kun kilta sai järjestettäväkseen vuoden 2010 valtakunnallisen mestarimöötin, olivat tavoitteet jälleen korkealla. Aivan vuoden 2000 tasoa ei kuitenkaan lähdetty tavoittelemaan. Kädentaitajien vuotuinen yhteistapahtuma keräsi tällä kertaa Lahteen lähes 150 ammattilaista. Määrä oli aikaisempina vuosina järjestettyihin möötteihin verrattuna poikkeuksellisen suuri vaikka jäikin kauas vuoden 2000 osallistujamäärästä, joka oli runsaat 750.
 
Yksi päiväinen tapahtuma käynnistyi Mestarikiltaneuvoston kevätkokouksella, jatkui juhlakulkueella kirjastolta torille, sitten juhlaseminaarilla Sibelius talossa, missä pidettiin myös iltajuhla.

Kullakin oltermannilla on ollut kuitenkin omana aikanaan erityisen suuri vastuu killan toiminnassa. Haluan lopuksi esittää luettelon Lahden Mestarikillan oltermanneista ja heidän toimintavuotensa. Rinnalle asetan Lahden asukasluvun kehittymisen.

Kaikessa toiminnassa, killoissa ja kaupungeissa, on nousukausia, pysähtyneisyyden aikoja ja laskukausiakin. Näin voitaneen todeta, kun katsotaan Lahden Mestarikillan toimintaa vuoden 2010 jälkeiseltä ajalta. Yksittäisillä johtajilla ei ole tarmokkaista ponnistuksistakaan huolimatta ollut mahdollisuutta pitää yllä jatkuvaa kasvua ja myönteistä kehitystä.

Lahden killan toiminta oli vuoden 2016 lopussa ajautunut täydellisen pysähtyneisyyden aikaan. Kokouksia ei pidetty eikä kukaan organisoinut toimintaa. Pieni joukko entisiä kilta-aktiiveja päätti vuoden 2017 alussa, että näin ei voi jatkua. Kilta pitää saada jälleen toimivaksi. Tammikuussa pidettyjen muutamien tapaamisten jälkeen kiltatoiminta käynnistettiin uudelleen valitsemalla sille kokonaan uusi hallitus.

Kilta täytti 60 vuotta vuonna 2017, eikä sitä tässä tilanteessa mitenkään juhlittu. Pienin askelin edeten mentiin 11.12.2018 pidettyyn kokoukseen asti. Siinä kokouksessa valittiin aikaisemmin toiminut hallitus jatkamaan, mutta merkittävin muutos oli uuden oltermannin valitseminen. Vuoden 2019 alusta alkoi nykyisen oltermannin, Harri Uuraisen aika. Seitsemäs vuosikymmen kirjoitetaan sitten aikanaan.

Yhteiskunnassa tapahtunutta kehitystä on kuvattu tuomalla esiin kiltamme kotikaupungin, Lahden asukasluvun kehittymistä viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana. Olemme aina osana jotain suurempaa kehitysvaihetta. Kuten huomataan, on Lahden kaupungin asukasluvun kehitys saatu palautettua kasvu-uralle. Lahden Mestarikillan kohdalla on samoin.

Oltermannit ja asukasluku

Lahden Mestarikunnan oltermannit Lahden kaupungin asukasluku 1955 - 2006

1957 – 2007

1957 – 1960 1955 48 112

Eero Valtari

1961 – 1963 1960 65 210

Lauri Kolehmainen

1964 – 1970 1965 79 829

Eero Valtari

1971 – 1976 1970 88 393

Aarno Domin

1977 – 1978 1975 94 862

Lauri Sievänen

1979 – 1992 1980 94 767

Yrjö Happo 1985 94447

1990 93 151

1993 – 1995 1995 95 119

Veikko Nieminen

1996 – 1997 1996 95 501

Aarno Domin 1997 95 854

1998 – 2001 1998 96 227

Juhani Saimovaara 2000 96921

2002 – 2003 2002 97968

Pertti Jaakkola 2003 98253

2004 – 2006 2004 98281

Eila Kämppi 2005 98349

2007 – 2011, 2013, 2017-2018 2006 98755

Manu Varho

2012 2012 102 358

Tommi Linna

2014 – 2016 2014 103 559

Mervi Timonen 2016 119098 (Nastola Lahteen)

2019 – 2019 120002

Harri Uurainen

 

Kirjoittanut

Juhani Saimovaara 9.9.2019

 
 
 
 
 

 
 
 
 
 




Lahden Mestarikilta ry